*

Järjen ääni - Euroopassakin

Minne Saksa - ja minne me?

 

Minne saksa - ja minne me?

Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen Saksa näyttää nyt olevan uuden eurooppalaisen avauksen kynnyksellä. Viimeisessä 24 tunnin rutistuksessa saivat suuren koalition puolueet aikaan 28-sivuisen ohjelmaluonnoksen. Erityisen kiinnostava on dokumentin Eurooppaa ja EU:n tulevaisuutta koskeva osa. Siinä esitetyt näkemykset haastavat myös Suomea: miten Suomi pysyy mukana Ranskan ja Saksan suunnassa ja vauhdissa?

Ohjelmaluonnoksen ensimmäisessä kohdassa on juhlavalta kuulostava väliotsikko, joka sisältää valtavan haasteen EU:n jäsenmaille:

”Haluamme päättäväisesti ratkoa aikamme suuria kysymyksiä. Haluamme saada aikaan uuden avauksen Euroopan tulevaisuuteen.”

Ajatuksen lähtökohtana on että USA:n uudet tavoitteet, Kiinan vahva rooli maailmanpolitiikassa sekä Putinin politiikka Venäjällä vaativat uudenlaista tahtotilaa myös Euroopalta: Euroopan on paljon entistä vahvemmin otettava kohtalonsa omiin käsiinsä. Sen vuoksi Euroopan on pyristeltävä irti välinpitämättömästä saamattomuudestaan.

Saavuttaakseen tavoitteensa Saksa panostaa ennen kaikkea yhteistyöhön Ranskan kanssa. Näiden kahden maan on toimittava Euroopan uudistamisen käynnistäjinä. Siksi Saksa on valmis sijoittamaan enemmän EU:n yhteiseen budjettiin. Saksa on toistaiseksi vastannut noin 20 prosentista, mutta sanoo nyt Iso-Britannian eron jälkeen olevansa valmis lisäämään osuuttaan.

Tämän kohdan muotoiluun sisältyy sekä lupaus että uhkaus: Saksa on valmis vastaamaan laskusta mutta”keskinäisen solidaarisuuden on koskettava myös EU:n budjettia". Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Saksa ei ryhdy taakankantajaksi elleivät Puolan ja Unkarin kaltaiset maat noudata yhteisiä moraalisia ja poliittisia sääntöjä.

Korulausein kuorrutettu uhkavaatimus on merkittävä. Puola on toistaiseksi ollut suurin tukien saaja. Kun Iso-Britannian osuus nettomaksuista poistuu, häviää myös melkoinen summa Puolan valtion budjetista. Seuraavassa hengenvedossa esitetäänkin jo toinen vaatimus.

Haluamme kehittää kaikissa Eurooppaa ja kansainvälistä politiikkaa koskevissa asioissa yhteiset näkemykset, sanotaan ohjelmaluonnoksessa. Seuraavassa sivulauseessa todetaan sitten missä asian ydin on: haluamme edetä myös niillä aloilla joilla EU:n kaikki 27 jäsenmaata eivät ole kykeneviä toimimaan. Saksa ja Ranska ovat siis valmiita viemään Eurooppaa eteenpäin, mutta kenen kanssa?

Mitä nämä linjaukset tarkoittavat Suomelle? Joudummeko Puolan ja Unkarin seuraan vai olemmeko valmiit seuraamaan Ranskaa ja Saksaa? Jälkimmäinen maksaa vähän enemmän, mutta samalla se on ainoa suuntaus joka palkitsee tulevaisuudessa. Odotan siis jännityksellä miten Suomen hallitus tästä ”dobrasta” tai ”njetusta” kiemurtelee pois – ja mille puolelle?

 

                                                               Nils Torvalds

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

EU:ssa on vallinnut liian kauan päättämättömyyden huusholli. Ollaan mielestäni samanoloisessa tilassa kuin 80-luvun alussa, jolloin Japani ja USA olivat useita "satoja metrejä" edellä elinkeinoelämää koskevan kehityksen maratonilla. Sitten alkoi syntyä valkoista kirjaa yms. Yhteiset toimintalinjaukset ja eurooppalaiset standardit saivat sysäyksen ja johtivat lukuisiin direktiiveihin. Joillekin voi olla jopa yllätys, että direktiivit ovat olleet yksi valtti, jolla USA:n ja Japanin etumatkaa otettiin kiinni. Erityisen tärkeitä olivat yhteiset pelisäännöt kun kiinalaiset tulivat voimalla kehään 90 luvulla ja sen jälkeen. Nyt on hieman samanlainen tilanne turvallisuus - ja ulkopolitiikassa. Jotain olisi pitänyt jo tehdä. Mutta ei ole myöhäistä. Brexit voi olla jopa eduksi tässä tilanteessa. Saksan ja Ranskan näkökulmasta. Ja varmaan laajemminkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sepon kanssa samoin ajatuksin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvää pohdintaa. Suomen olisi aika myös päättää omasta linjastaan eikä vain mennä kuin ajopuu virran mukana. Saksa ja Ranska nostavat profiilia, silloin on syytä meidänkin osoittaa ryhdistäytymistä, muuten taannumme.

Britit hyppäsivät laivasta, on laivassaolijoiden varassa upotaanko vai ei. Saksa ja Ranska on luvannut lisätä omaa panostaan, mutta mieliala Suomessa on päinvastainen, miksi?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

saksa lähestyy ranskaa joka lähestyy usaa joka lähestyy brexitbrittejä,,suomen osa on pieni pelinappula laudan reunalla,joka ei ketään kiinnosta,toivottavasti ei edes kremliä,,!

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Oli tietysti alun perin selvää, että Euroopan maat ovat sekalainen seurakunta. Yhdistymisvauhti on ollut liian nopeaa. Sitä laskua maksamme nyt.

Britannian ero EU:sta on sekä positiivinen, että negatiivinen asia. Positiivista on päästä irti postimperialistisesta "hörökorvayhteiskunnasta". Negatiivistä on eurooppalaisen suuren valtion halu olla erossa Euroopasta. Saari on aina identiteettinen ongelma.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Harvinaisen epädemokraattista, meitä viedään pimennossa kuin litran mittaa ja ainostaan Väyrynen ja Huhtasaari haluavat puhua Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Suomen osuudesta liittovaltiokehityksessä. Niinistö ja Sipilä kieltävät todellisuuden kokonaan eikä mediakaan halua asiasta kirjoittaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Eikös tässä juuri blogisti alusta EU:n tulevaisuudesta. Nyt sinulla olisi tilaisuus avata syvällisempi keskustelu kuin pelkkä lausuma "liittovaltioon viemisestä". Väyrysen ja Huhtasaaren halu "puhua" on julistusta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Nyt sinulla olisi tilaisuus avata syvällisempi keskustelu kuin pelkkä lausuma "liittovaltioon viemisestä"."

Minä en kykene avaamaan syvempää keskustelua tulevasta liittovaltiokehityksestä, tämä olisi poliitikkojen ja median tehtävä, mutta jostakin syystä keskustelua ei haluta avata. Päasiallisena syynä näkisin enemmistön vastustuksen itsenäisyyden luovuttamisesta, siksi liittovaltiokehitys halutaan suorittaa vähin äänin, pienin askelin integraation nimissä jossa suomalaiset ei edes tajua minne meitä viedään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #12

Puhuminen "liitovaltiokehityksestä" on trendikästä. Ei tarvitse kertoa mitä sillä tarkoitetaan. Kun tarpeeksi kauan jauhetaan liittovaltiokehityksen kauheuksista, kansa uskoo, että sillä hävitetään Suomen itsenäisyys, kieli ja kulttuuri ja lopuksi myös talous.

Väyrynen haluaa viedä meitä kuin neljän desin Paavo&Vuokko-mukia päinvastaiseen, "eristysvaltiokehityksen" suuntaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #17

Espanjassa on juuri saanut suurimman gallupkannatuksen puolue, joka ilmoittaa tavoitteekseen Euroopan Yhdysvallat. Saksan hallituksessa jatkanee SPD, jonka puheenjohtaja juuri asetti päämääräksi Euroopan Yhdysvallat.

Joten kyllä myönteinenkin puhe liittovaltiokehityksestä on trendikästä. Hyvä niin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #17

"Ei tarvitse kertoa mitä sillä tarkoitetaan. Kun tarpeeksi kauan jauhetaan liittovaltiokehityksen kauheuksista"

Ei tarvitse kuin todeta kuinka surkeasti Suomella menee tänä päivänä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #21

Suomella menee aina huonosti paitsi silloin kun maksettiin sotavelkoja.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Meidän muiden tamperelaisten elämää kyllä helpottaisi, jos Teisko eroaisi kaupungista, mutta asia näyttää toiselta, jos katsotaan niinkin pienen yksikön kuin Suomen kannalta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minkään ideologia ei voi korvata järjenkäyttöä!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Nils Torvalds kirjoitti:
"Joudummeko Puolan ja Unkarin seuraan vai olemmeko valmiit seuraamaan Ranskaa ja Saksaa? Jälkimmäinen maksaa vähän enemmän, mutta samalla se on ainoa suuntaus joka palkitsee tulevaisuudessa."

Noinhan se on. Oletko sitä mieltä, että Romania ja Bulgaria päästettiin aivan liian nopeasti ja helposti EU:n jäseniksi? Olen sitä mieltä. Sama koskee myös Puolaa, Unkaria, Tshekkiä ja Slovakiaa. Tuollaisille maille olisi pitänyt järjestää "valmisteleva luokka", jossa ne olisivat voineet kehitellä ihmisoikeuksiaan.

Olet siis sitä mieltä, että Venäjä romahtaa 10-15 vuoden kuluttua taloutensa ja yhteiskuntansa ongelmiin. Miksi noin heikkoa valtiota vastaan pitää suojautua Nato-jäsenyydellä? Eikö riittäisi, että antaisimme puolestamme Venäjälle varoituksen: Ottakaa Suomen edut huomioon. Muuten liitymme Natoon. Olemme neuvotelleet asian valmiiksi ja harjoitelleetkin yhdessä...

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Seuraamme saksaa ilman fransmanneja, ja kyllä saksa osaa selvittää polittiiset juttunsa itse .
Suomessa ei saada kun populismia terv tepivaari

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Joudummeko Puolan ja Unkarin seuraan vai olemmeko valmiit seuraamaan Ranskaa ja Saksaa?"

Unkari ja Puola ovat demokraattisia valtioita joissa kunnioitetaan kansan enemmistön mielipidettä, Saksa ja Ranska ovat vaikeuksissa koska kansan enemmistön mielipide halutaan ohittaa, Saksan on vaikea saada toimintakelpoista hallitusta ja Ranskan Macron tulee takuuvarmasti putoamaan jalustaltaan kun yrittää pistää kansaa kuriin työllisyyden nimissä heikentämällä palkkoja sekä etuisuuksia.

Käyttäjän nilstorvalds kuva
Nils Torvalds

Puheet liittovaltiokehityksestä menevät ainakin yhdessä asiassa pahasti sivuun. Jorma Makkonen osuu oikeaan yhdessä asiassa: Puola ja Unkari saavat tällä hetkellä ensimmäistä kertaa noin 200 vuoteen päättää omasta suunnastaan. Siitä syystä ne eivät tule hyväksymään sellaista "super-liittovaltaa" josta jotkut Benelux-maissa näkevät unia. Ja kun tällaisista päätöksistä edellytetään yksimielisyyttä koko asiasta seuraa, ettei tällaista liittovaltiokehitystä voi syntyä. Tässä mielessä Paavo Väyrynen puhuu - luulisin - tietoisesti vähän sivuun.
CDU:n, CSU:n ja SPD:n periaatesopimus lupaa siis lisää rahaa Puolalle ja Unkarille, mutta siihen sisältyy jos-lause jota heidän ei tarvitse hyväksyä (joskin kieltäytyminen maksaa). Tämän lisäksi Saksa ja Ranska lupaavat toimia omin päin halukkaiden kanssa. Siitä varmasti pysyvät rakenteet ovat esimerkkinä, mutta Suomen etujen kannalta olisi hyvää kehittää jotain muuta, jotain enemmän talouden ytimeen kuuluvaa. Ympäristö ja kiertotalouden puolella, jossa nähdään, että entiset itäryhmän maat pelkäävät teknologista kehitystä, olisi paljon tehtävissä.
Sitten oli vielä (jonkun) kysymys siitä, oliko virhe ottaa mukaan "kaikki jotakuinkin kynnelle kykenevät". Voidaan tietenkin teoretisoida ja sanoa, ettei niitä olisi pitänyt ottaa. Mutta silloin kun Neuvostoliitto romahti, se ei vaan ollut poliittisesti mahdollista sanoa heille "etteivät kelpaa eurooppalaisina".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Torvalds: "Saksa ja Ranska ovat siis valmiita viemään Eurooppaa eteenpäin, mutta kenen kanssa?" - Tekisi heti mieli kysyä, viemään minne, miksi ja keitä?
---
Jos Saksa ja Ranska ryhtyvät määräämään Euroopan suuntaa kuuntelematta herkällä korvalla ihmisten ja eri maiden ääntä, he saattavat onnistua hajottamaan koko unionin. Vähintäänkin tällainen polarisoi euroeliitin poliittis-kulttuuris-taloudelliseen ihmiskokeeseen joutuvia yksilöitä, joita on sentään noin 500 miljoonaa.

Presidenttiehdokkaiden hurkas puhe kansallisesta yhtenäisyydestä, eurooppalaisesta yhtenäisyydestä puhumattakaan, joutuu epäuskottavaan valoon. Vastakkainasettelun aika näyttää voimistuvan entisestään?

Käyttäjän nilstorvalds kuva
Nils Torvalds

Ylempänä yritin vähän viitteenomaisesti sanoa että ympäristö- ja kietotalouspolitiikassa olisi paljon tekemistä. Myös sellaista josta on välittömästi taloudellista hyötyä. Kaikissa direktiiveissä jotka ovat liittyneet jätteiden hyväksikäyttöön, toisen polven biopolttoaineisiin ja ympäristöön, teknologisesti (ja hallinnollisesti) heikommat maat ovat jarruttaneet kehitystä.
Suomi ja muut pohjoismaat ovat teknologisesti etureunassa tässä kehityksessä, mutta olisi aika vaarallista antaa Saksan ja Ranskan suurempien resurssien ratkaista miten mennään eteenpäin. Se saattaisi hyvin tarkoittaa, että me jäämme ulkopuolelle, joka käytännössä myös merkitsee että suomalaiset yritykset jäävät ulkopuolelle.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Aika selvä on, minne sitä haluavat viedä. Jos tarkoitus on yrittää selkeyttää Euroopan roolia ja saada sille lisää painoarvoa, niin ei se pelkästään huono asia ole.

Nurkkakuntaista vastakkainasettelua on ollut, on ja tulee olemaan aina. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Seurataan Saksaa. Luovutaan ydinvoimasta ja myydään hiilivoimalat pois. Otetaan maahan massiivisesti turvapaikanhakijoita lämpimistä maista, ympäristö kiittää. Blokataan kolmanneksi suosituin puolue kokonaan hallitusneuvotteluista. Aloitetaan netin sensurointi. Saksassa tuntuvat tietävän ratkaisut aikamme suuriin kysymyksiin. Pysytään kelkassa, eteenpäin mennään ja lujaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Natsien blokkaaminen hallitusneuvotteluista olisi tietenkin edistysaskel niin Suomessa kuin Puolassa ja Unkarissakin.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Niin varmaan, mutta missä näet natseja? Ei se vielä natsiksi ketään tee jos on maahanmuuttokriittinen.

Toimituksen poiminnat