Järjen ääni - Euroopassakin

EU:n rakennerahastot...

... ja suomalainen poliittinen

keskustelukulttuuri

 

Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.

 

Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä.  Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.

Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.

Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.

Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.

Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.

Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.

En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla – ”The Doubble Irsh”. Portugalin ”Norte” käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio – EU:n aluekomitea – uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus ”Economic Challenges and Lagging Regions” osoittaa – kylläkin vähän rivien välissä – että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.

 

Nils Torvalds

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei sen paremmin Kokoomus kuin Keskustakaan halua keskustella näistä alueellisista tuista, koska huomio kääntyisi samalla Suomeen ja siihen, että tännekin näitä EU-osarahoitteisia tukia jaetaan maakuntiin muistaakseni 346 miljoonan edestä viime vuonna. Ne koitetaan pitää jatkuvasti tukikeskustelun ulkopuolella pimenossa, vaikka vääristävät sisäistä kilpailua melkoisesti.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Samaa suomalaisten kuppaamista kuin muukin EU, Suomi maksaa, muut hyötyvät.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

EAKR-tukien ja ESR-tukien vaikuttavuus ja kohdentuvuus on hyvin kyseenalainen, samoin on kotimaisen rahapelituoton vaikuttavuuskin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Byrokratia ja organisaatiothan näiden varassa vaan elää, ei jää lesken kuppiin jaettavaa.

Toimituksen poiminnat