Järjen ääni - Euroopassakin

Kotimaa

Yhteiskunta tarvitsee ay-liikettä, mutta ay-liike ei yhteiskuntaa

Tehdään ensimmäiseksi yksi asia selväksi: työväenliike on tehnyt niin Suomessa kuin globaalistikin hyvää työtä. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeisiin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan peruspilareihin ja tämän ansiosta ammattiyhdistysliike on onnistut huikealla tavalla parantamaan työläisten asemaa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Samalla sen omat arvot ovat siirtyneet keskeisiksi arvoiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin.

Kahden päivän nälkäkuolema

Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.

Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.

Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä

En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Kymmenen helppoa tapaa vähentää hiilijalanjälkeä

Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.

Ajaako reformi joka kolmannen amiksen sossuun?

Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.

Kansanedustaja, ota tästä koppi

Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.

Ketkä ”saatanan tunarit” lakeja valmistelevat ?

Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus ”saatanan tunarit” hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.

Ihan väärät kohteet

Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. ”Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!”

Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. ”Kohdistuu väärin ja syrjii!” Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.

Hallitus ajaa maata yleislakkoon

Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.

 

Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.

 

Management by ryökäle

On ne muut ihmiset tyhmiä, kun ei hyväksy meidän ideaa, sanoo suomalainen päättäjä tai myyntimies, kun pitkään käyty neuvottelu kaatuu loppumetreillä. 

Suomalainen neuvottelija luulee usein, että todellinen vastustus tulee vasta neuvotteluiden loppumetreillä, vaikka tosiasiassa juttu on yleensä menetetty heti alussa. Neuvotteluihin on joko lähdetty huonon tiedon varassa tai tarvittava luottamus on jäänyt syntymättä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä